Päivä 5.
Vähän tuntuu, että katkaisen nämä hyvät putket ihan vaan päästäkseni laskemasta päiviä. No en ehkä, viime torstaina vaan oli ilmaista hyvää ruokaa tarjolla, ja jälkiruoka oli juurikin sen arvoista. Oli kyllä äkkimakeaa, mutta annos oli juuri sopiva. Eikä edes tehnyt mieli suklaata sen jälkeen. Edistystä ilmassa?
Normi stressi tässä taas olisi päällä. Onneksi ei ole kun tentit ensi viikolla ja töissä täysi kaaos. Ja vapaaehtoispuolella hässäkät pyörii sitä vauhtia, ettei meinaa mukaan ehtiä.
Moi, löysin blogisi ja olipa mukava lukea sitä! Olen itsekin sokeri- ja ruoka-addikti ja toipumisen polulla jo monta vuotta. Kirjoitan omaa tarinaani pullaajakossua.blogspot.com.
VastaaPoistaKiitos kun kirjoitat! <3
Hei, kiitos kommentista! Vilaisin tuota teidän blogia ja koukutuin ;) heti.
PoistaKirjoittamista ei parane jättää, kun se on yksi niistä jutuista, jotka meikäläisen ylipäänsä pitää kaidalla polulla... :p